Asiakaspalvelupisteemme on suljettuna. Palvelemme arkisin klo 8.30-16 puhelimitse p. 03 387 800 ja sähköpostitse asiakaspalvelu@finnpark.fi.

Tuleva Kunkunparkki vie pysäköintiä yhä enemmän maan alle

Tampereen Kuninkaan- ja Hämeenkadun alle aletaan 2020-luvun aikana rakentaa uutta maanalaista pysäköintilaitosta nimeltään Kunkunparkki. Se on yksi osa Tampereen kaupungin Viiden tähden keskusta -projektia, jonka liikennepoliittinen päämäärä on tarjota autoille lisää tilaa maan alta ja jalankulkijoille parempi ja eläväisempi kaupunkikeskusta.

/ Kiinteistöt ja toimitilat / Kunkunparkki

Finnpark toimii Kunkunparkki-projektissa hankkeen operaattori-omistajana projektista järjestetyn operaattorikilpailun perusteella.

”Olemme vahvasti mukana toteuttamassa Viiden tähden keskusta -projektia ja edistämässä kestävää kehitystä Tampereen keskustaliikenteessä”, sanoo toimitusjohtaja Antti Marttila Finnpark oy:stä. ”Tulevina vuosina päämääränä on keskitetty pysäköinti, joka vähentää keskustassa autolla pyörimistä pysäköintipaikkaa etsimässä.”

Kunkunparkin rakennusprojekti toteutetaan vaiheittain. Kaupungin hankesuunnitelman määrittelyn mukaan valmistumisen jälkeen käytössä on yhteensä 1 277 autopaikkaa. Laajennusvaraksi jäisi 434 paikkaa, jolloin pysäköintipaikkoja olisi enimmillään 1 711.

Kunkunparkki sidottu tulevaan Rantatunnelin eritasoliittymään

Jos tämänhetkiset suunnitelmat toteutuvat, vuonna 2027 valmistuu eritasoliittymä Rantatunnelista. Tällöin suunnitelmat Kunkunparkin rakentamisesta olisi siihen mennessä tehty ja rakennustyöt pystyisi käynnistämään. Kaavavaiheen selvitysten mukaan Rantatunnelin eritasoliittymän sekä muun maanpäällisen yhteyden valmistuminen on Kunkunparkin lopullisen kokonaisuuden rakentamisen edellytys.

Pysäköintilaitoksen suunnittelua ja rakentamista varten perustetaan oma erillinen osakeyhtiö.

Pysäköintihallit osana Tampereen Viiden tähden keskustaa

Tampereen ydinkeskustan ensimmäinen kalliopysäköintiluola P-Hämppi valmistui yhdeksän vuotta sitten Hämeenkadun alle ja kosken itäpuolelle. Tulevan Kunkunparkin tavoitteena on parantaa keskustan länsiosan saavutettavuutta autoliikenteellä samalla, kun se luo edellytyksiä jalankulun kehittämiselle alueella. Kunkunparkin myötä keskustan huoltoliikenne saadaan entistä enemmän pois kaduilta.

Kuva: Kaupunkimallin suunnitelmavisio Tampereen kaupunki, visualisointi Arkkitehdit MY, 2018.

Sekä P-Hämppi että tuleva Kunkunparkki ovat osa Tampereen kaupungin vuoteen 2030 ulottuvaa Viiden tähden keskusta -projektia. Hämpin laajennus ja Kunkunparkki on määritelty tulevien vuosien strategisesti merkittävien kehittämiskokonaisuuksien joukkoon.

Viiden tähden keskusta -projektin kehittämisohjelmassa (2018-2030) arvioidaan, että jos kaikki suunniteltu toteutuu, on Tampereen keskustassa vuoteen 2030 mennessä valmius vastaanottaa noin 15 000 uutta asukasta ja noin 15 000 uutta työpaikkaa. Maanalaiset liikenneratkaisut liittyvät tulevaisuuden väestönkehitykseen: kun väkeä tulee enemmän, autot siirtyvät maan alle, jotta katutasolla olisi miellyttävää liikkua, työskennellä, harrastaa ja elää.

Tampereen kaupungin tavoitteena on kestävän liikkumisen edistäminen keskustassa. Maanalaisen pysäköinnin ja huollon tavoitteena on kävelypainotteinen keskusta, jossa ajoneuvoliikenne on ohjattu sille soveltuville, sujuville väylille.

Ydinkeskustan osat Hämeenpuistosta Tammelan puistokadulle ja Yliopistonkadulle ovat tulevaisuudessa hitaan liikkumisen aluetta, jossa kuljetaan jalankulkijan ehdoilla. Ensisijaisia liikkumismuotoja ovat kävely ja pyöräily. Ydinkeskustassa autokatujen määrä ja autoliikenteen tarve minimoidaan keskustan kehäkadun ja maanalaisten pysäköintilaitosten avulla.

Ajosuoritteet keskustan katuverkolla vähenevät, vaikka hankkeella ei olisi vaikutusta liikkumisen määrään tai kulkumuotojen jakaumaan. Liikennesuoritteen väheneminen vähentää muun muassa liikenteestä aiheutuvia haittoja kuten liikenteen päästöjä.

Kunkunparkin eri vaiheet. Vaihe 1 sinisenä, vaiheen 2 vaihtoehdot vihreänä. (Kuva: Aihio Arkkitehdit Oy)

Kunkunparkki rakennetaan useammassa vaiheessa

Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan Hämeenkadun suuntainen noin 340 metrin pituinen halli, joka ulottuu Sokokselta Tammerkoskeen. Tässä hallissa on 590 autopaikkaa.

Halliin on yhteys kahdesta suunnasta. Lännestä, Rantatunnelin suunnasta, ajetaan Aleksis Kiven kadun alla kulkevaa tunnelia pitkin, josta on yhteys pysäköintiin hallin keskivaiheille sijoittuvien ramppien kautta. Idän suunnasta hallin toiseen kerrokseen pääsee P-Hämpin ykköskerroksesta.

Toinen ensimmäisen vaiheen halli on Kuninkaankadun suuntainen ja pituudeltaan noin 240 metriä. Se sijaitsee Puuvillatehtaankadun ja Satakunnankadun välissä. Siinä on 407 autopaikkaa.

Tähän halliin ajetaan Rantatunnelin suunnasta Finlaysonin alueen liikenneympyrästä erkaantuvaa tunnelia pitkin. Liittymä on hallin pohjoispäässä ja siitä on yhteys pysäköinnin molempiin kerroksiin.

Yhteensä ensimmäisen vaiheen halleihin rakentuisi 997 pysäköintipaikkaa.

Kaavoitusvaiheessa nousi esiin edellytys, että Kunkunparkin laajan toteuttamisen edellytyksenä on edellä mainitut yhteydet länsipuolen liikenneverkkoon. Kunkunparkin ensimmäisen vaiheen toteutettavuuden ja aikataulun nopeuttamiseksi on haettu yhteisesti myös vaihtoehtoisia liittymismahdollisuuksia läntiseen liikenneverkkoon sekä tutkittu vaihtoehtoja ensimmäisen vaiheen laajuuden osalta.

Kokonaisprojektin toisessa vaiheessa rakennetaan joko Satakunnankadun eteläpuolella Frenckelliin suuntautuva halli tai Kuninkaankadun suuntainen halli aiemman hallin jatkeeksi. Yllä olevassa kuvassa vaihtoehdot näkyvät vihreäksi väritettynä.

Frenckelliin suuntautuvassa uudessa hallissa olisi 348 autopaikkaa, Kuninkaankadun hallissa 366 autopaikkaa. Näihin halleihin ei tulisi uusia ajoyhteyksiä, vaan ne kytkeytyisivät ensi vaiheen halleihin ja sisäänajoihin.

Pysäköintiruutujen leveys hankesuunnitelmassa on 2,6 metriä. Hallit ovat noin 30,5 metrin levyisiä ja pysäköintiä on kahdessa kerroksessa. P-Hämpin ja Kunkunparkin välillä on ajoyhteys.

Sisäänajo Rantatunnelin kautta

Kunkunparkin rakentumisen edellytyksenä on yhteys Rantatunneliin. Kunkunparkki kytkeytyy Rantatunneliin Näsikallion eritasoliittymän kautta. Yhteys Rantatunneliin on Kunkunparkin pysäköintilaitoksen pääyhteys mutta palvelee myös Hämpin parkkia sekä sen mahdollista laajennusta.

Yhteys Rantatunneliin on oleellinen osa koko keskustan maanalaista pysäköintijärjestelmää.

Amuritunneli

Kunkun parkin liittyminen Näsikallion eritasoliittymään edellyttää myös Amuritunnelin katuverkkoyhteyden toteuttamista. Tällöin Kunkunparkin pohjoisen sisäänajon liikenteestä arviolta 80 prosenttia saapuu Rantatunnelista ja loput Amuritunnelista.

Amuritunnelin toteuttaminen Rantatunnelin lisäksi tekee mahdolliseksi ajoyhteyden keskustan länsiosista kehäkadun kautta Kunkunparkkiin sekä poistumisen pysäköintilaitoksesta keskustan länsiosiin ja etelän suuntaan muun muassa Tampereen valtatielle. Amuritunneli yhdistää keskustakehän maanalaiseen pysäköintiin ja vähentää kaduilla tapahtuvaa pysäköintiliikennettä. Amuritunnelin suuaukko sijaitsee Satakunnankadulla, Hämeenpuiston liittymän länsipuolella. Kulku Amuritunneliin tapahtuu Satakunnankatua idästä.

Hankesuunnitelmassa on laskettu, että Kunkunparkki ja suorat ajoyhteydet Rantatunneliin ja Amuritunnelin kautta katuverkolle vähentävät liikennemääriä keskustan kehäkadun sisällä noin 8,5 prosenttia. Strategisena tavoitteena on kadunvarsien pysäköintipaikkojen puolittaminen keskustan hitaan liikkumisen alueella. Tämä antaa mahdollisuuden katutilan uudelleen jakamiselle.

Kulku jalan Kunkunparkkiin ja sieltä ulos

Kunkunparkista tulee kävely-yhteys maanpinnalle ainakin neljään sijaintiin. Sisään- ja uloskäynnit rakennetaan Finlaysoninkadulle, Kuninkaankulmaan, Kuninkaankadun ja Hämeenkadun kulmaan sekä Keskustorille. On mahdollista, että kulkuyhteys rakennetaan lisäksi Tampereen teatterille ja Keskustorille joko P-Frenckellin sisäänkäynnin läheisyyteen tai Frenckellin rakennuksien yhteyteen esimerkiksi sisäpihalle.

Lähteet:

Kunkunparkin päivitetty hankesuunnitelma. 2734 piir. 1, alustava 7.2.2020.

Viiden tähden keskusta 2018-2030 – Tampereen keskustan kehittämisohjelma 2018-2030