Asiakaspalvelupisteemme on suljettuna. Palvelemme arkisin klo 8.30-16 puhelimitse p. 03 387 800 ja sähköpostitse asiakaspalvelu@finnpark.fi.

Finnpark – puoli vuosisataa pysäköintiä

Finnpark oy perustettiin Tampereella vuonna 1970. Se tunnettiin silloin nimellä Tampereen Pysäköintitalo oy. Osakeyhtiö perustettiin, kun kasvavaan Tampereen kaupunkiin tarvittiin jatkuvasti lisääntyvää autoilua varten pysäköintitaloja.

/ Finnpark / Historia

Finnpark – puoli vuosisataa pysäköintiä

Finnpark oy perustettiin Tampereella vuonna 1970. Se tunnettiin silloin nimellä Tampereen Pysäköintitalo oy. Osakeyhtiö perustettiin, kun kasvavaan Tampereen kaupunkiin tarvittiin jatkuvasti lisääntyvää autoilua varten pysäköintitaloja.

Koko Finnparkin historia on ollut pitkäaikaisen toimitusjohtajan Markku Hiltusen sanoin usein ”uusien latujen aukomista umpihangessa” ja työntekijöiden näkökulmasta jatkuvaa uusien asioiden opiskelua.

Nykyään yritys tunnetaan etenkin digitaalisen Moovy-pysäköintipalvelun kehittäjänä ja omistajana. Moovy on levinnyt Tampereelta ympäri Suomea ja on käytössä esimerkiksi Helsingissä, Turussa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Lahdessa.

Lähtökohtana Tampere

Tampere sijaitsee kapealla kaistaleella Näsijärven ja Pyhäjärven välissä. Ydinkeskustan pysäköintiongelmat on jo 1950-1960-luvulta lähtien haluttu ratkaista suunnittelemalla keskustan ympärille pysäköintitilojen kehä niin, että itse ydin säilyy kaikille kaupunkilaisille eläväisenä. Tämä on osoittanut jo hyvin varhaisesta vaiheesta lähtien modernia liikennepoliittista ajattelua.

Pysäköinti hallinnassa – Tampereen Pysäköintitalo oy 1970-2000 -historiakirjassa kerrotaan, miten pysäköintitaloja käsiteltiin julkisuudessa yrityksen ensimmäisen 30 toimintavuoden aikana. Lehtijutuissa on alusta asti käyty läpi pysäköintitalojen käyttörutiinien yksityiskohtia puomeista maksamiseen.

Naispuolisten autoilijoiden tiedettiin 1974 tykästyneen pysäköintihalliin erityisesti, koska heidän ei tarvinnut ostoksilla vahtia parkkiajan päättymistä.

Takavuosikymmeninä jotkut autoilijat saattoivat pitää pysäköintihalleja luonnottomina ratkaisuina pysäköinnin tarpeisiin. Näin ei moni vuonna 2020 enää väittäisi, mutta pysäköintiä koskevat keskustelut ovat yhä osittain hyvin samanlaisia 2000-luvulla kuin ne olivat esimerkiksi 1970-luvulla. Väitellään siitä, ovatko kadunvarret luontevampia pysäköintipaikkoja kuin asiaa varten rakennetut laitokset. Jalankulkijoiden ja autojen suhde varsinkin ydinkeskustassa on puhuttanut pitkään: kaupunginjohtaja Pekka Paavola puhui vahvasti kävelykadun puolesta vuonna 1983.

Myös pysäköintihallien kannattavuudesta on keskusteltu 1970-luvulta asti, jolloin myös kaupunginjohtajan ja kaavoituspäällikön suulla todettiin, että tiiviisti rakennettujen keskusta-alueiden pysäköintiongelmat eivät muuten olisi ratkaistavissa. Kun parkkitaksat ovat nousseet, epäilyksiä on noussut kaupunkilaisten rahastuksesta. Pysäköintitalon puolelta on vastaavasti kerrottu perusteet kustannusten kattamiselle, jotta kaikkia veronmaksajia ei jouduta liikaa rasittamaan.

Oriveden Sanomat maalaili 1992 ilmestyneessä jutussaan ensin uhkakuvia mutta armahti lukijoitaan kertomalla myös todellisuuden:

Parkkitaloko painajainen? Turha pelätä!

Kuulutko sinäkin niihin onnettomiin autoilijoihin, jotka ennemmin kiertävät korttelia kerran toisensa jälkeen… …kuin suostuvat ajamaan pysäköintitalon suojiin? Painajaisunissakin toistuu tuttu juoni töppöilystä: muut autot tööttäävät vimmatusti, kassanhoitaja hymyilee pilkallisesti ja tekisi mieli vaipua kotteroineen maan uumeniin.
Älä välitä, teitä on paljon. Maakunnan väki on kuitenkin oppinut käyttämään parkkitaloja selvästi kaupunkilaisserkkuja innokkaammin.

Henkilökohtaisesta kolikkorahastuksesta kännykkäsovellukseen

Ensimmäisessä pysäköintitalossa P-Keskustassa, joka myöhemmin opittiin tuntemaan P-Anttilan nimellä, pysäköinti maksettiin kopissa istuneelle rahastajalle ulosajopuomin yhteydessä ja puomi avautui napin painalluksella. Toisessa talossa eli P-Asemassa pysäköintimaksu suoritettiin jo uudenaikaisemmin ennen paluuta autolle, joko automaatilla tai henkilökassalla.

Tampereen ”Herra pysäköinti”, Finnparkin pitkäaikainen isännöitsijä ja toimitusjohtaja Vesa Pennanen oli sekuntikello kädessään vertaillut poistumisaikoja Keski-Euroopan parkkitaloissa. Tampereella toimivuus testattiin syksyllä 1985, kun yli 20 000 katsojaa seurasi Ratinan stadionilla Ilveksen ja Juventuksen välistä jalkapallo-ottelua. Viimeistä paikkaa myöten täysinäinen P-Aseman parkkitalo tyhjeni ottelun jälkeen puolessa tunnissa.

Nykyään pysäköintihalleissa asiointi onnistuu Moovy-sovelluksen avulla ilman erillisiä toimenpiteitä. Puomit avautuvat sekä sisään että ulos ajettaessa automaattisesti ja laskutus hoituu matkapuhelimen kautta.

Puutarhakadun ja Kuninkaankadun välinen kulma, entinen P-Anttila ja nykyinen P-Näsinkulma, vuonna 1970. Kuva: Tampere-seuran kuva-arkisto, Veikko Lintinen.

Pysäköintietappeja matkan varrella

1960-luku. Tampereen keskusta-alueen pysäköintiongelmista, niiden ratkaisemisesta ja tulevista pysäköintilaitoksista keskusteltiin useamman vuoden ajan. Kaupunginhallituksen päätöksellä perustetun pysäköintitalotoimikunnan ensimmäinen kokous pidettiin 14.9.1965.

1970 Tampereen Pysäköintitalo Oy perustettiin 7.1. Yhtiö rekisteröitiin 13.3.

1974 Suomen ensimmäinen pysäköintiliikerakennus P-Keskusta avattiin 28.3. Anttilan tavaratalon yhteyteen. Neljässä kerroksessa oli 600 autopaikkaa. Ensimmäistä parkkitaloa oli valmisteltu kaikkiaan lähes 10 vuotta. (KUVAT S. 22, 24-25)

Ensimmäisen parkkihallin valmistumista ennen esiintyi epäilyjä, etteivät auto mahtuisi liikkumaan halleissa. Kaupunginjohtaja Pekka Paavola kertoi Tampereen Pysäköintitalo oy:n historiassa, miten asia testattiin:
”Valitsimme kaupungin autoista suurimman, olisiko se nyt Letukka vai Buikki, ja panimme sen koeajelulle taloon. Auto selvisi hyvin kaarteista ja mahtui ruutuun. Sen jälkeen uskoimme, että kyllä sinne kaikki tamperelaiset uskaltavat ajaa, vaikka meillä oli ollutkin asialla kokenut kaupungin autonkuljettaja.”

1983 Yhtiön toinen pysäköintitalo P-Asema avattiin.

VR:n kanssa yhteistyössä tehdyn rakennusprojektin suunnitteluvaihe kesti neljä vuotta ja vaati 35 suunnittelukokousta. Hankkeesta oli neuvoteltu yli 10 vuotta. VR:n pääjohtaja Herbert Römer totesi peruskiven muurauksen yhteydessä pitämässään puheessa: ”Kuitattakoon asia nyt lyhyesti näin, että olipahan vahva luu kaluttavaksi.”

Näkymä Rautatienkadulta aseman suuntaan vuonna 1961. Kuva: Tampere-seuran kuva-arkisto, E.M. Staf.

1987 Tytäryhtiö Paikoitusvaruste Oy perustettiin suunnittelemaan erilaisia pysäköinninhallinnan järjestelmiä. Yhtiö teki avauksia myös ulkomaille, Viron ja Venäjän markkinoille.

1987 Yhtiön kolmas pysäköintitalo P-Tulli avattiin. Se vastasi Tampere-talon luomaan pysäköintipaikkojen tarpeeseen. Koska Tullin pysäköintitalon yhteydessä säilytettiin tiilinen myllyrakennus, tiili valittiin myös pysäköintitilaan luontevaksi rakennusmateriaaliksi. Samassa yhteydessä toimii yhä ravintola Myllärit.

1988 P-Koskikeskus avattiin.

1990 P-Hämeenpuisto rakennettiin palvelemaan erityisesti Tampereen Työväenteatterin sekä samassa kiinteistössä toimivien liikuntakeskus GoGon ja hotelli Cumuluksen asiakkaita.

1998 P-Keskustan saneeraus valmistui.

2003 Keskustorin alle valmistui uusi pysäköintilaitos P-Frenckell.

2009 Yhtiöiden virallisiksi toiminimiksi tulivat Finnpark Oy ja Finnpark Tekniikka Oy.

2012 Uusin oma kiinteistö, maanalainen pysäköintilaitos P-Hämppi avattiin asiakkaille.

2017 Tytäryhtiö Finnpark Tekniikka Oy sulautui emoyhtiöön.

2018 Moovy-palvelu näki päivänvalon.

Tampereen Pysäköintitalo oy:n hallituksen puheenjohtajat:

  • 1970-1989 Pekka Paavola
  • 1989-1991 Matti Perämaa
  • 1991-1993 Sakari Haukka
  • 1993-2007 Timo P. Nieminen
  • 2007-2013 Riitta Koskinen
  • 2013-2018 Atanas Aleksovski
  • 2018-2019 Timo Hanhilahti
  • 2019- Asko Koskinen

Tampereen Pysäköintitalo oy:n toimitusjohtajat:

  • 1980-1998 Vesa Pennanen
  • 1999-2014 Markku Hiltunen
  • 2014-2017 Jussi Tanhuanpää
  • 2017- Antti Marttila

Finnpark on 100-prosenttisesti suomalainen, Tampereen kaupungin omistama konserni. Finnparkin liiketoiminta-alueita ovat pysäköintipalvelut ja kiinteistöjen kehitys.

Lue myös:

Pysäköinnin historian havinaa – meetvurstipaketilla parkkiaikaa

30 vuotta pysäköintibisneksessä: ”Ennen oli kolikot kauppakassissa, nyt on uudet softat”

Kadonnut puomi ja outo sarjakakkaaja: pysäköintipalvelun asiakaspalvelussa selvitetään ongelma kuin ongelma