/ Työsuhdepyörä on hyväksi työntekijälle, työnantajalle ja yhteiskunnalle: näin se toimii

Työsuhdepyörä on hyväksi työntekijälle, työnantajalle ja yhteiskunnalle: näin se toimii

Polkupyöräetu on luontoisetu, joka on verovapaa 1 200 euroon saakka vuosittain. Työsuhdepyörä on työntekijän vapaaseen henkilökohtaiseen käyttöön tuleva polkupyörä, jonka työnantaja hankkii.

Antti Vartiainen
Antti Vartiainen

Työsuhdepolkupyörän voi hankkia kuka tahansa työntekijä, jonka työnantaja tarjoaa tällaisen mahdollisuuden. Työnantaja hankkii pyörän, mutta työntekijä voi käyttää sitä työmatkojen lisäksi vapaa-ajallaan niin kuin haluaa. Edulla työntekijä saa siis vapaaseen käyttöönsä työsuhdepolkupyörän, jonka työnantaja omistaa tai useimmiten on hankkinut leasing-sopimuksella.

Finnpark ja työsuhdepyörä

Finnpark on yksi työnantajista, joka on tarttunut mahdollisuuteen.

Finnpark oy on Tampereella perustettu yritys, joka suunnittelee ja tuottaa älykkäitä, liikkumista helpottavia pysäköinnin palveluja ja tarjoaa toimitiloja pysäköinnin ja liike-elämän tarpeisiin

”Työsuhdepolkupyörä on ollut meidän yrityksessämme mahdollinen vuodesta 2022 lähtien” Finnpark oy:n talousjohtaja Matti Anttila sanoo.

”Lakimuutos mahdollisti verotehokkaan tavan palkita työntekijöitä.”

Anttila on itse yksi pyöräedun käyttäjistä.

”Aamuinen pyörämatka töihin pitkin Iidesjärven rantaa on piristävä tapa reippailla ja haukata happea”, Anttila kertoo hymyillen. ”Työpäivän voi aloittaa rauhallisena ja matalalla stressitasolla. Auton ratin takana tahtoo usein käydä niin, että on jo työpaikalle saapuessa valmiiksi syke noussut, kun joku jumittaa edessä matkantekoa.”

Finnparkilla on muitakin innokkaita pyöräilijöitä, jotka ovat jo tarttuneet etuun tai harkitsevat sen hyödyntämistä.

Moovyn kehitystiimissä Senior Software Engineer -nimikkeellä työskentelevä Antti Vartiainen, 42, polkee toimistopäivinään noin 15 kilometrin työmatkan Lempäälästä Tampereelle ja takaisin.

Antti on aktiivinen urheilija, joka harrastaa muun muassa maastopyöräilyä ja sulkapalloa, joten matka ei rasita häntä liikaa.

”Olen pyöräillyt työmatkoja koko ikäni, ja Tampereen seudulla vielä muuttanut pikkuhiljaa kauemmaksi”, Antti naurahtaa.

Liikunta on terveellistä, mutta työmatkapyöräily on Antti Vartiaiselle muutenkin mieluisa valinta.

”Työpaikalle pyöräillessä saa raitista ilmaa, ja perillä on freesi olo”, hän kuvailee. ”Käyn suihkussa työpaikalla, ja työnteossa on heti aamusta aivan eri meininki kuin jos ei olisi käynyt ulkona ollenkaan. Ja työpäivän päätteeksi saa sitten pääkopan tyhjäksi työasioista.”

Antti Vartiainen ajaa nykyään maantiepyörää muistuttavalla kapearenkaisella cyclocross-pyörällä. Työsuhdepyörää Antti ei ole vielä hankkinut mutta harkitsee nyt sähköavusteista retkipyörän tyyppistä mallia työnantajan suoman edun kannustamana.

”Sähköavusteinen pyörä sopisi hyvin ympärivuotiseen käyttöön”, Antti sanoo. ”Aina kun siltä tuntuu, sähköpyöräily on helpompaa, eli pääsee kovempaa vauhtia samalla sykkeellä, tai jos laiskotuttaa, pääsee töihin selkä kuivana.”

Miksi työsuhdepyöräetu kannattaa

Pyöräliitto ja Pyöräilykuntien verkosto esittävät, että vahva argumentti Ruotsista kopioidun pyöräedun puolesta on kansanterveyden edistäminen. Yhteiskunnalle koituu ihmisten liikkumattomuudesta vuosittain yli kolmen miljardin euron kustannukset. Ongelma kasvaa koko ajan, sillä Suomen väestö ikääntyy samalla, kun lapset ja työikäiset aikuiset liikkuvat liian vähän.

”Työsuhdepyörä on yksi tehokas ratkaisu tähän ongelmaan”, sanoo Pyöräliiton erityisasiantuntija Martti Tulenheimo. ”Tämä on periaatteessa lähes kenen tahansa töissä käyvän ihmisen saavutettavissa oleva etu, jolla käyttäjä voi kulkea osan työmatkoistaan ja helpottaa siinä sivussa kansanterveydellistä ongelmaa.”

Tutkimusten mukaan kävely- ja pyöräliikenteen väylät ovat käytännössä Suomen suosituin liikuntapaikka niin aikuisille kuin lapsille, kunhan pyöräliikenteen olosuhteista eli käytännössä pyöräväylistä vain pidetään huolta.

Miten pyöräetu toimii

Pyörän voi valita kahdella tavalla. Joko työntekijä valitsee jostain työsuhdepyöriä tarjoavasta yrityksestä haluamansa pyörän, ja työnantaja hankkii valitun pyörän. Toinen tapa on se, että työnantaja valitsee etukäteen yrityksen, jonka valikoimasta työntekijät voivat hankkia pyöränsä.

Yrityksiä löytää kirjoittamalla netin hakukoneeseen esimerkiksi ”työsuhdepyörä” tai ”pyöräetu”.

Polkupyöräedun piiriin kuuluvat tavanomaiset pyörät sekä sähköavusteiset pyörät, joiden teho on enintään 250 wattia ja nopeus korkeimmillaan 25 km/h. Sähkömoottorilla varustetut pyörät, jotka liikkuvat kokonaan ilman polkemista, eivät ole edun piirissä.

Pyöräetu on tammikuusta 2021 lähtien ollut verovapaa 1 200 euroon asti vuositasolla, eli etu vastaa sataa euroa kuukaudessa. Tämän verokannustimen ansiosta työntekijä säästää 20–40 prosenttia hankintahinnasta hankkiessaan pyörän työsuhde-etuna.

Työnantaja voi myöntää pyöräedun kolmella eri tavalla:

1. osana kokonaispalkkaa (bru­ttopalkkaa ennen veroja)

2. tukemalla pyörän hankintaa jollakin osuudella (osa edusta palkan osana ja osa edusta palkan lisäksi)

3. tarjoamalla etu kokonaan palkan lisäksi.

Usein työnantaja tarjoaa edun osana kokonaispalkkaa. Tällöin edun verotusarvo vähennetään työntekijän palkasta. Näin työnantajan palkkakulut vähenevät ja yleinen verohyöty on suuri:

• Työntekijän verote­ttavat tulot laskevat, eli hän maksaa vähemmän veroja.

• Työntekijän veroprosentt­i laskee yleensä hieman, jolloin hän säästää enemmän.

• Työnantaja säästää palkan sivukuluissa, koska työntekijän verotett­avat ansiotulot pienenevät.

• Työnantaja maksaa samat eläkekulut kuin ennen, joten etu ei vaikuta työntekijän eläkkeeseen.

Veroetu on noin 30 000 euron tuloilla 430 euroa vuodessa ja 100 000 euron vuosituloilla 690 euroa vuodessa.

Veroetu syntyy siitä, että työmatkapyörän vuoksi 1 200 euron osuus palkasta annetaan verovapaana, mikä laskee työntekijän kokonaisveroprosenttia. Tosin samalla työntekijän käteen jäävä palkkasummakin pienenee tulotasosta riippuen.

Työsuhdepyörässä on lunastusmahdollisuus. Jos työntekijä, työnantaja ja työsuhdepyöriä tarjoava leasing-yritys niin sopivat, työntekijä voi lunastaa pyörän itselleen kahden tai kolmen vuoden päästä.

Verohallinnon tietojen mukaan noin 38 000 palkansaajaa sai verovapaata polkupyöräetua vuoden 2022 lopussa. Pyöräedun suosio on siis kasvanut erittäin nopeasti.

Pyöräetu ja vastuullisuus yrityksen strategiassa

Finnparkilla katsotaan, että pyöräedun tarjoaminen työntekijöille on osa yrityksen vastuullisuuden jalkauttamista.

”Haluamme edistää henkilöstön työhyvinvointia, ja pyöräetu on yksi hyvä keino”, kiinteistömestari Minna Sola sanoo. Hän vastaa vastuullisuusteeman toteuttamisesta Finnpark-konsernissa.

”Näemme vastuullisuuden kokonaisvaltaisesti niin, että siihen kuuluu ympäristöteeman ja hiilijalanjäljen vähentämisen lisäksi sosiaalinen vastuu”, Sola kertoo. ”Haluamme edistää finnparkilaisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, ja työntekijät itse tuntuvat pitävän tätä tärkeänä asiana.”

Pyöräily kuntoilumuotona on Solan mukaan konkreettisena keinona erinomainen, sillä loukkaantumisriski on pieni verrattuna monien muiden liikuntamuotojen tuottamiin venähdyksiin ja revähdyksiin. Tämän lisäksi työmatkailu polkupyörällä on tietenkin myös ympäristöystävällistä.

Työsuhdepyöräetua voi tarkastella myös liiketoiminnallisesta näkökulmasta. Pyöräliiton erityisasiantuntija Martti Tulenheimo näkee pyöräedun ja siihen liittyvät työsuhdepyöriä tarjoavat leasing-yritykset osana pitkää kehitystä, jossa Suomesta on tullut palveluyhteiskunta.

”Kuten monet muut liiketoiminnan alueet, myös liikenne ikään kuin palveluistuu”, Tulenheimo sanoo. ”Yhteiskunnassa yhä useampi asia mietitään siitä näkökulmasta, että miten siitä voidaan tehdä palvelu. Ennen myytiin jotain rautana, nykyään se myydään elinkaaripalveluna.”

Pyöräilyviikkoa vietetään Suomessa tänä vuonna 5.–14. toukokuuta.